Musiikkilomani

Vihdoin koitti Perjantai jolloin on viimeinen arki ennen kesälomaa ja ennen kaikkea aika pakata "kympin lomalle" laukku valmiiksi. Pakkaus oli hetkessä ohi mutta sääkarttoja tulikin vilkuiltua koko päivän. Hyvältä näytti, korkeintaan yöllä saattoi olla ukkosta ilmassa. Ja niinhän siinä kävikin aikanaan.

Launantaina lähdin ajelemaan melkoisen kuumassa kelissä, vaan kun ei kiirettä ollut ollenkaan niin sopivilla tauoilla matkanteko oli leppoisaa. Viimeinen mutkatie ennen hotellia olikin asfaltoitu viime kesän jälkeen ja tuli heti mieleeni että tämä täytyy tulla fiilistelemään moottoripyörällä joskus.

Hotellilla auto parkkiin ja respaan. Petäys oli siis tuttu viime kesältä jolloin oli BMW LT-kokoontuminen paikalla. Tiesin kuinka kivasta paikasta on kysymys.

Kuten koko viikonlopun ajan järjestelyt toimivat hienosti ja tuotapikaa oli ranneke, huoneenavain ja info ruokailusta ja laivan aikataulusta hallussa.

Kamat huoneeseen, pikasuihku ja rantaravintolaan syömään. Varjoisan paikan hakeminen oli pieni haaste mutta ruoka oli hyvää ja juoma kylmää. Ei tarvinnut lomafiilistä kummemin hakea.

Sovittuun aikaan siirtyminen kohti laituria jossa laivamme jo odottelikin. Ystävällinen henkilökunta toivotti tervetulleeksi ja kohta lähdimmekin kohti Valkeakoskea.

Takakannella auringossa oli oikein kiva katsella upeita  järvimaisemia mutta melko pian tunsin että varjoisat sisätilat kutsuvat jollen halua polttaa itseäni pahasti. Loppumatka meni liiankin nopeasti ja kohta tehtaanpiiput olivatkin jo kohdalla. Aikataulusyistä jäi kanava nousematta mikä oli harmi. Kokemus olisi varmasti ollut hieno.

Pienen kävelymatkan jälkeen, matkan jolla saimme jo kuunnella ennakkoa tunnelmasta, olimme portilla ja eikun sisälle. Porukkaa oli jo melkolailla kerääntynyt alueelle ja fiilis oli selkeästi mitä mainioin. Esiintyjät vaihtuivat, musiikki soi ja ilta meni niinsanotusti putkeen!

Illan viimeisen keikan kruunasi se ukkonen mitä tiedotukset lupailivatkin. Salama ja jytinä sekä ihan hillitön sade kestivät vain muutaman minuutin mutta ei puhettakaan että tunnelma olisi laskenut!

Ja kun musiikki vaimeni oli aika lähteä takaisin. Sovitussa paikassa ja sovittuun aikaan oli punainen luksusbussimme odottamassa ja matka hotellille sujui komeaa ukkosen tarjoamaa valonäytöstä ihastellen.

Kohta olimmekin takasin Petäyksessä jossa henkilökunta oli laittanut iltapalan valmiiksi. Se tulikin tarpeeseen jonka jälkeen tulikin uni.Ystävämme ukkonen kävi vielä yöllä hieman jytisemässä mutta eipä haitannut.

Aamulla yllättävänkin reippaana hyvälle aamupalalle jolla pärjäsikin pitkälle iltapäivään. Kamat kasaan ja huoneenluovutus. Voin sanoa että olipa erinomainen tapa aloittaa kesäloma!

Kiitos puolestani järjestäneelle tahoille, ensimmäistäkään esimerkkiä huonosta järjestelystä tai asiakaspalvelusta en kokenut.

Kiitos myös mukavalle kympin lomaseuralle, hyvää kesää kaikille!

 
Teksti: Pekka Reponen